Viikko sitten sunnuntaina olimme ystävieni kanssa viiden koiran voimin viettämässä aurinkoista kesäpäivää mökkimme maastoissa. Yllä olevassa kuvassa poseeraava sammakonpoikanen on ystäväni labradorinnoutaja Aamu, viralliselta nimeltään Brufinn Merlot, kuvassa labukoille tyypillisesti juuri ojassa pulahtaneena. 🙂
Aamu on niin suloinen, etten malttanut olla julkaisematta sen kuvia -se ylitti kepeästi loikkaamalla blogini uutiskynnyksen, josta olen saanut kärkästä palautetta sen jälkeen, kun päätin julkaista taannoisessa treenimerkinnässäni kuvan rupisammakosta sen sijaan, että olisin esitellyt treeneissä mukana olleet yltiösuloiset labbiksen ja bichon frisen pennut.
Elnakin päätti ylittää uutiskynnyksen -polskuttelemalla! Eevertti on kuuman kesän myötä ryhdistäytynyt koirana ja niinpä se päätti polskutella uutiskynnykseni yli ja antaa minulle kirjoittamisen aihetta. Tässä se nyt on, todistusaineisto uivasta Elnasta! Eikä muuten pulahtanut vahingossa, vaan aivan tietoisesti isoveljensä innoittamana. Tosin sen ilmeestä saattaa päätellä, että kaikki maailman viemärirotat eivät ole tarkoitettu suomalaiseen järviveteen. Mutta silti: olen sanaton! Go Elna, go!
Minulla olisi myös loputtomasti kuvamateriaalia uivasta merikarhusta Intosta, mutta koska Inton uiminen ei ole mitään uutta eikä täten ylitä uutiskynnystä otan oikeuden olla julkaisematta kuvia. Into kyllä nauttii pulikoinnista ja ui järvessä rinkiä loputtomasti! Välillä odotan milloin se vaan uppoaa, mutta se ei uppoa koskaan! Takaisin maalle se nousee vasta pakon sanelemana, tässä tapauksessa sellaisessa tilanteessa, jossa koko muu lauma jo jatkaa kulkuaan muualle. Merikarhu nauttii kesäisistä huveistaan täysillä!
Myös vanha lemmikkieläimeni Romppu innostui irroittamaan pehmeät tassunsa pohjamudasta ja polskutteli muutaman metrin syvemmässä rantavedessä. Tämäkin oli pieni ihme, kesä ja kuumuus ilmeisesti tekee ihmeitä tai sitten vesi oli myrkytetty koiranmintulla.
Rompusta tulee harvoin hyviä kuvia sen kasvojen vasemman puoleisen halvaantuneisuuden takia, mutta tässä yksi oikein sievä koiran oikealta puolelta. Arvaisiko kuvan perusteella koiran olevan jo 9-vuotias?
Loppuun vielä lyhyt listaus asioista, jotka juuri ja juuri ylittävät uutiskynnykseni.
- Taannoisella mökkireissulla ystäväni bullterrieri Riesa vaihtoi väriään tricolourista mustapöksyiseksi ja hieman kellertäväksi rytöhirviöksi. Ja jep, Into ja Riesa ulkoilivat jo samassa laumassa (Inton keskittyessä Aamuun ja Riesan keskittyessä Elnaan)!
- Into ja Elna osasivat käyttäytyä ihmisille suunnatulla mökkireissulla siivosti jopa yön yli siitäkin huolimatta, että paikka oli täynnä niille entuudestaan tuntemattomia ihmisiä. (Lukuunottamatta Inton pientä etikettivirhettä, kun se säntäsi kuin elosalama laiturilta järveen hypänneiden tyttöjen perään järveen siitäkin huolimatta, että me sijaitsimme sillä hetkellä muualla kuin rannalla ja se melkein repäisi mukaansa koko käteni lähtiessään kiitämään…)
- Into ja Elna kävivät rokotuksilla. Elnan niskaan nousi kurja patti, josta eläinlääkäri onneksi ymmärsi varoittaa minua jo ennen patin ilmestymistä. Ei huolta siis!
Voi että kun pieni sammakonpoikanen onkin suloinen! Se on kasvanut ihan hirveästi pääsiäisestä, vaikka onhan siitä jo pari kuukautta aikaakin 😉
Eikä Rompusta uskoisi sen olevan niin vanha kuin se jo on, eihän se edes ole kunnolla harmaa! Röllihän on jo ihan harmaa koko koira, mutta Rompulla näköjään vain korvat on harmaantuneet. Hassua.
Rytöhirviö <3
Ei mulla muuta.
Voi ei, mikä pentusöpöstys! Romppukin on oikein söötti 🙂