Tuttu eläinklinikka tarjosi uusien tilojen avajaisten myötä ohittamattoman tarjouksen koirien hammaskivenpoistosta, minkä myötä varasin ajat molemmille vinttikoirille.

11-vuotias Olmi on ollut hammastarkastuksessa ja hammaskivenpoistossa arviolta runsas vuosi sitten. Sen hampaisiin kertyy tyypillisesti hammaskiveä hyvin herkästi, mutta Alpin hampaiden huollolle en ole nähnyt aiemmin varsinaista tarvetta, sillä ne ovat loistaneet likimain valkoisina vielä nyt 9-vuotiaankin koiran suussa.

Vaan vähänpä tiesin, ja siksi halusin pitkästä aikaa avata blogini: jotta sinä voisit välttyä tekemältäni virheeltä ja ajatukseltani, jonka mukaan valkoiset hampaat = koiran suun terveys.

Valkoiset hampaat eivät kerro koiran suun terveydentilasta riittävästi

Alpin hampaat näyttivät klinikan tutkimuspöydällä tarkasteltuna ensisilmäyksellä melko hyviltä: hammaskiveä oli varsin maltillisesti vain joidenkin hampaiden reunuksilla, mutta onneksi huolellinen ja eläinten hammasterveydenhuollossa erityisen valveutunut eläinlääkäri ei antanut ensivaikutelman hämätä.

Huolellisen hammaskiven poiston yhteydessä tehtiin nimittäin myös hammasröntgentutkimus ja suun terveystarkastus, minkä myötä suun todellinen tilanne paljastui.

Kävi ilmi, että kaksi pientä alaetuhammasta oli päässyt murtumaan juuriltaan siten, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hampaiden poisto, mutta myös kookkaampi väliposkihammas oli murtunut ja edellytti poistoa. Ja minä kun luulin, että kaikki on hyvin!

Miksi koiran hampaat kannattaa tutkituttaa säännöllisesti?

Aivan kuten ihmisillä, myös koirilla hoitamattomat suun alueen ongelmat ovat vakava terveysriski. Hampaan menettäminen on mahdollisista seurauksista vähäpätöisin, joskaan ei sekään mitenkään toivottu vaihtoehto.

Suun alueen vauriosta syntyvä hammastulehdus voi johtaa leukaluun tuhoon tai hengenvaaralliseen infektioon bakteerien levitessä verenkierron kautta ympäri kehoa, joten vaikka oireettoman koiran käyttäminen eläinlääkärin hammastarkastuksessa voisikin tuntua turhanpäiväiseltä rahanmenolta, suosittelen tekemään sen silti. Meistä jokainen tietää omakohtaisesti, miten kurjalta hammasvaivat voivat tuntua puhumattakaan siitä, mitä ne pahimmassa tapauksessa aiheuttavat.

Kannustan ehdottomasti teettämään eläinlääkärillä suun säännöllisiä terveystarkastuksia vastaavien yllätysten havaitsemiseksi mielummin ennemmin, kuin myöhemmin – jopa niiden, Alpin kaltaisten koirien kohdalla, joiden voinnissa, olemuksessa tai ruokailutottumuksissa ei ole tapahtunut muutoksia!

Voin myöntää, että Alpin hammaslöydösten myötä olen pettynyt itseeni ja siihen, etten ole jo aiemmin vienyt koiraa suun laajempaan terveystarkastukseen varmuuden varalta. Tällaiset hetket koiranomistajana ovat ikäviä ja pyrinkin nyt kääntämään ajatukseni siihen, että vaikka löydökset pääsivät yllättämään, ne lopulta kuitenkin löytyivät ja nyt minulla on konkreettista tietoa koirani hammasterveydentilasta. Sitä kun on mahdotonta arvioida silmämääräisesti.

Koiran kipuoireet: näin tunnistat, että koiralla on kipua

Koirat ovat siitä kimurantteja, että ne voivat ilmaista kipua hyvin moninaisin keinoin ja siksi sitä voi olla vaikea tunnistaa. Tyypillisimpiä koiran kipuoireita ovat:

• Muuttunut käyttäytyminen: rauhallisesta koirasta voi tulla levoton, vilkas koira saattaa vetäytyä. Muuttuvaan käytökseen kannattaa aina suhtautua vakavuudella, oli se sitten jotain täysin poikkeuksellista tai varkain arkeen rantautunutta, kuten sitä, että koira jatkuvasti nuolee tai pureskelee itseään.
• Äkillinen aggressiivisuus: aggressiivisuus on aina seurausta jostakin.
• Muutokset toimeliaisuudessa: jos koira ei enää kanna leluja tai nouda palloa entiseen tapaansa, on syytä tarkastella asiaa kivun kautta. Haluttomuus hypätä autoon tai autosta, haluttomuus kulkea portaita, haluttomuus lenkkeillä tai jopa haluttomuus syödä ovat jo merkittäviä hälytysmerkkejä kivusta.

Mitä sinä lisäisit listaan? Vaikka suhtaudun intohimoisesti juuri koirien vuorovaikutukseen ja elekieleen (ja etenkin siinä valossa olen erityisen pettynyt siihen, etten ollut havainnut suun alueen poikkeavaisuuksia), toivoisin toisinaan, että voisin ihmismäisesti höpötellä koirieni kanssa kaikenlaisista asioista niin, että tämänkaltaiset ongelmat tulisivat esille heti tuoreeltaan. Koska niin ei tässä elämässä kuitenkaan tapahdu, aion jatkaa koirieni tarkkailua, jos mahdollista, entistäkin tarkkasilmäisemmin.