Ei oo hauskaa

Mainitsin jo aikaisemmassa postauksessani siitä, että koirilla on ollut tylsää. Se on varmaan yksi suurimmista synneistä, johon tällainen kaltaiseni tavallinen koiranomistaja voikaan langeta. Koirien pitäminen tylsyydessä, voi tavaton!
Kaikki alkoi ensin sairastamastani sitkeästä ja kovakouraisesta hirviöviruksesta. Jo pelkästään se, että en heikon ja huonon olon vuoksi meinannut pysyä pystyssä rajoitti aika paljon. Työelämään palattuani aloin tekemään jääneitä rästihommia ja kuromaan tuttua työtahtia kiinni – kaiken hässäkän keskellä koirien tyytyessä vain aamu-, ilta- ja pihapissatuksiinsa. Toisinaan olen tuntenut selässäni pistävät mulkaisut jostain lattian rajan tuntumasta ja tarkemmin vilkaistuna huomannut, kuinka syyttävästi kulmiensa alta jotkut nelijalkaiset minua tuijottavatkaan. Eikä se tunnu kivalta.
Eilen päätin parannella lähinnä huonoa omatuntoani ja kylmä, myrskyinen ja sateinen syysilta käännettiin voittoisaksi peli-illaksi, jonka aikana koirat saivat kalastella iltaruokansa älypeleistään, Dog Smartista ja Spinnystä. Jokainen osallistunut koira ( = kaikki) oli niin taitava, että ansaitsi oman iltaruoka-annoksensa pelaamisen timmellyksessä leikiten. Muutakin ruuan  kanssa jippoilua voisi tietenkin harrastaa, jos vain oma mielikuvitus pitkän työpäivän jälkeen ei heti passivoituisi ja vaipuisi uneen. On melkein helpompaa potea huonoa omatuntoa heitteillejätetyistä koirista, kuin käyttää töistä paluumatkansa miettien, mikä olisi nopea keino kehittää pitkän päivän kotona nuokkuneille lemmikeille hieman mukavaa ajanvietettä illan päätteeksi.
Mutta nyt aion parantaa tapani! Ei enää syyllisyyttä, ei enää leimautumista vuoden huonoimmaksi koiranomistajaksi. Ryhdyn tekoihin ja teen joka ilta koirien puolesta pienen vastaliikkeen tylsyyttä vastaan – mitä tahansa!
Sateisten, kylmien ja pimeiden iltojen vuoksi haastankin lukijat kehittelemään yksinkertaisia ja helppoja niksejä koirien aktivoimiseen neljän seinän sisällä ja kertomaan parhaat vinkit tälle mielikuvituksettomalle koiranomistajalle joka vastoin yleistä luuloa on nykyään niin mukavuudenhaluinen, että voisi todella valehdella olevansa silkkaa sokeria välttyäkseen kylmässä ja myrskyisessä sadesäässä ulkoilulta tai treenaamiselta. Toki sellaistakin tulee toisinaan edelleen tehtyä, mutta jatkan sitä sitten taas, kun varpaat lakkaa palelemasta.
Nyt on sinun vuorosi – anna kuulua. Iltasapuska tyhjiin maitopurkkeihin, vessapaperin hylsyihin vai sanomalehtiryttyihin? Mikä on sinun tapasi aktivoida koiraasi silloin, kun treenikentät eivät huuda nimeäsi tai lenkkikengät ovat jo valmiiksi märät?
0

5 kommenttia artikkeliin ”Ei oo hauskaa

  1. Täällä koirat söi juuri iltaruokansa osittain vessapaperirullien hylsyistä, osaksi parin tempun ansaitsemina ja loput raksut (tässä toki helpottaa kun ruokana on nappuloita, eivät sotke) piilotin ympäri kotia 🙂 hännät heilui taukoamatta!

    Ja et todellakaan ole ainoa, joka passivoituu pitkän päivän jälkeen ja tyytyy käyttämään koirat pikkulenkeillä. Vielä kun asuu ”maalla” ok-talossa, niin koirat on helppo päästää vain ovesta pihalle kiertämään.. onneksi tämä on niin kausittaista, välillä viihtyy tunteja metsäpoluilla ja vaikka missä muualla.

  2. Kiva kuulla, etten ole ainoa! Huonoa omatuntoa voi tosiaan toppuutella toteamalla, että tämä todellakin on kausiluontoista – toisinaan sitä sitten samoileekin tunteja metsässä ja ihan oikeasti välillä on sellainen fiilis, että nytpä puetaan sellaset sadevermeet päälle, että varmasti pärjätään tuli sitten vettä taikka räntää. Mutta keskellä työviikkoa pimeällä lenkkeily pitkän päivän jälkeen… Mekin taidetaan huomenna kokeilla vessapaperirullien voimaa… 🙂

  3. Riesmolle riittää jokin ihana luu yleensä pahimpiin tylsyyden puuskiin. On myös kätevää, kun voi vaikka takaovesta heitellä palloa pihalle itse ulos menemättä 🙂

  4. Täällä ilmottautuu kans yks hyyyyyyvin aikaansaamaton koiran omistaja..!!
    Olen huomannut itsestäni sen, että kesällä (satoi tai paistoi) mennään monta tuntia päivässä metsässä ja touhutaan erilaisia asioita (mejää, tokoo, temppuja, namien piilotusta puun kaarnaan lenkin aikana…), samoin talvella (oli kui kylmä tahansa, vaatteilla siitä selviää!). Mut ootappas sitten syksy (ja alku kevät).. Ei hyvää päivää kuinka voi olla ihminen masentunut ja väsynyt ja turhautunut jajajajaja mitään saamaton…Ne ajat vie mehut täysin. 😉
    Sitten kun itse saan potkittua itseni liikkeelle täältä omantunnontuskista niin koirat ilmottaa ovella et ”eeeeeei pissatakkaa eikä kyl huvita, mee sie vaan” ja tekevät uukkarin takasin sohvan nurkkaan… Motivoi tosi paljon lisää.. 😉 Nyt olenkin antanut itselleni sen anteeksi, että syksyisin märällä kelillä meidän lenkit todellakin jää lyhyeksi. En jaksa kiskoa kolmea koiraa perässä väkisin ja kirota mennessäni.. 😀

    Meillä motivoidaan eri älypelein (Pitäisikin mennä ostamaan uusia, vanhat on jo liian helppoja), uusien temppujen opettelemisella sekä olohuone-tokoilemalla! Ruokaa meillä ei onnistu antamaan tuolla tavalla peleistä (nirsot ei kelpuuta vain nappuloita), vaan ruoka-annosta pienennetään kun herkutellaan älypeleillä! 🙂

    (Pentu-turinoita löytyy vielä vain meidän blogista http://www.myyrakoirat.blogspot.com , blogi on vielä eloon heräämässä piiiiiitkän kooman jälkeen! 😀 Kotisivut odottaa remppaan pääsyä)

    Intissä olin kans yhtä laiska ja saamaton syksyn ja kevään :–D Siellä vaan ei auttanu sanoo, ettei huvita….

  5. Joo, luutkin on kyllä oiva vaihtoehto tylsiin päiviin, vaikka myönnettäköön, että Rompun äksidentti on vähän hillinnyt tuota luiden syöttöhaluani, vaikka sekin onnettomuus oli ainut laatuaan kymmeneen vuoteen. Vaikka Romppu asuukin nyt mun vanhemmilla, niin meillä on edelleen Remu, joka ei herkän vatsansa takia voi syödä samoja luita kuin isot ja aiheuttaa sitten taas omat varotoimenpiteensä… Mutta joo. 🙂

    Wiivi, kiva huomata, että meitä laiskureita on lisääkin 😉 Musta tuntuu, että itse vielä laiskistuin intissä, kun siellä tosiaan oli AINA PAKKO kaikkea, ja meillä palvelus kun oli nimenomaan ulkopalvelusta… Niin tätä nykyä, jos vaihtoehtona on jäädä sisälle lämmittelemään varpaita, niin kyllä minä sen omasta vapaasta tahdosta mielummin valitsen, kun on tullut tuo toinenkin vaihtoehto koettua 😉 Pitääkin lisätä teidän blogi linkkilistaan, tässä taas kun innostun päivittelemään listojani! 🙂

Vastaa