Pieni suuri koira, jonka itseluottamuksen määrä oli rajaton. Koira joka jätti muistoja, jollaisia en ajatellut yhdenkään koiran osaavan jättää. Rantakakka. Itsepäinen jökötys keskellä tietä. Härväys pomput (jalat irtoavat lattiasta n. 3cm) samalla peruuttaen. Näin nyt esimerkiksi. Teki varmasti lähtemättömän vaikutuksen myös mun koiriin. Sisu on vaan niin kaunis ”leidi” ja Furilla ei varmasti ole hajuakaan mikä eläin moinen otus oikein oli. Tai ehkä tunnisti hajusta koiraksi. Kuka tietää… Jokatapauksessa, muistan Remua lämmöllä.
Mä taisin tavata Remun vain kerran, mutta muistan kyllä varsin elävästi, miten se oli sitä mieltä ettei hiekkakuopilta ole mitään syytä lähteä vielä, vaikka kaikki muut koirat oli jo autoissa ja autoja käynnisteltiin. Remun mielestä retki oli vielä pahasti kesken. Se oli terrierimäisen omapäinen tapaus.
Kiitos osanotoista. Elämä on tosiaan arvaamatonta, emmekä mekään olleet osanneet varautua tällaiseen, vaikka olemmekin syksystä alkaen olleet harvinaisen tietoisia siitä, että tämä hetki voi olla edessä minä hetkenä hyvänsä. Näin äkkiä sen ei kuitenkaan koskaan odottanut tulevan.
Pieni suuri koira, jonka itseluottamuksen määrä oli rajaton. Koira joka jätti muistoja, jollaisia en ajatellut yhdenkään koiran osaavan jättää. Rantakakka. Itsepäinen jökötys keskellä tietä. Härväys pomput (jalat irtoavat lattiasta n. 3cm) samalla peruuttaen. Näin nyt esimerkiksi. Teki varmasti lähtemättömän vaikutuksen myös mun koiriin. Sisu on vaan niin kaunis ”leidi” ja Furilla ei varmasti ole hajuakaan mikä eläin moinen otus oikein oli. Tai ehkä tunnisti hajusta koiraksi. Kuka tietää… Jokatapauksessa, muistan Remua lämmöllä.
Voi kamala…en osannu yhtään varautua, kun blogilistaa avasin että tämmönen uutinen olis ensimmäisenä. 🙁 Lämpimät osanotot!
Mä taisin tavata Remun vain kerran, mutta muistan kyllä varsin elävästi, miten se oli sitä mieltä ettei hiekkakuopilta ole mitään syytä lähteä vielä, vaikka kaikki muut koirat oli jo autoissa ja autoja käynnisteltiin. Remun mielestä retki oli vielä pahasti kesken. Se oli terrierimäisen omapäinen tapaus.
Otan osaa, ei näihin uutisiin koskaan totu.
Kiitos osanotoista. Elämä on tosiaan arvaamatonta, emmekä mekään olleet osanneet varautua tällaiseen, vaikka olemmekin syksystä alkaen olleet harvinaisen tietoisia siitä, että tämä hetki voi olla edessä minä hetkenä hyvänsä. Näin äkkiä sen ei kuitenkaan koskaan odottanut tulevan.