Aika kuluu niin nopeasti, että hyvä kun ehtii koiraa sanomaan, kun blogi on jo homeessa. Kattavan ja kuvarikkaan päivityksen tekeminen jää pelkäksi haaveeksi, kun kovia kokenut digitaalinen järjestelmäkaveri on ollut hieman huonovointinen. Haavekuvissa siintää kaiken muun kalliin ja tarpeellisen ohella uusi runko ja näppärämpi obu, mutta näillä päivärahoilla ja työnäkymillä se jää haaveeksi seuraavan… no, erittäin pitkän ajan ajaksi. Kun kuvia ei ole, ei tee paljoa mieli kirjotellakaan. Kuvat kun kuitenkin jotenkin keventää pitkiä tekstimääriä helpommin lähestyttäviksi ja luettaviksi…
Into kävi eläinlääkärillä perjantaina 13. päivä ja huonoa lupaavasta päivämäärästä huolimatta reissu sujui hyvin. Syynä käynnille oli jo pidempään oikean korvan takana ollut syylämäinen näppylä, joka poistettiin eläinlääkärin toimesta. Näppylä oli ollut korvan takana jo pidempään ja sitä tuli seurailtua varmaan parikin kuukautta, mutta se ei vaivannut koiraa eikä muuttunut sen rumemmaksi päivien kuluessa. Näppylän poistaminen oli kuitenkin aiheellista, sillä sirkuskarhun ja viemärirotan painit ovat usein sen verran hampaikkaita, että olisi ollut vain ajan kysymys milloin näppylä vahingoittuu taistelun tohinassa. Eläinlääkäri sanoi näppylän voivan hyvinkin olla pieni ihokasvain, mutta koska se oli ainoa laatuaan koiran koko kehossa, en vaatinut sen lähettämistä edelleen tutkittavaksi. Se on vaihtoehto sitten, jos niitä vielä jatkossa alkaa ilmaantumaan.
Tällä hetkellä sirkuskarhulla ja muulla kirppusirkuksella menee hyvin.
