Ai kuinka kauan jaksan näitä saman kuvasarjan otoksia? No niin kauan, kun photobucket tarjoaa minulle käyttämättömiä kuvia. Uusia ei ole, eikä tule niin kauan, kunnes keksin miten kuvia voi säilöä. Minulla on valehtelematta kuuden vuoden (teettämättömät!) kuvat ulkoisella kovalevyllä, joka kuitenkin hitaudestaan päätellen on sanomassa sopimustaan irti. Uusi pitäisi hankkia ja siirtää kuvat nopeasti talteen!
Koirilla on ollut tylsää. Minusta tuli yrittäjä ja viimeisen viikon ajan olen potenut liikkeellä olevaa virusta yskien, niistäen ja leväten. Koirat ovat käyneet pienillä köpöttelylenkeillä ja riehuneet pihalla. Huomenna aion olla virallisesti terve – edes oma pääni ei kestä tällaista paikallaan junnaamista – pakko päästä urheilemaan, töihin ja liikkumaan koirien kanssa. Nauttimaan syksystä!
Tavoitteenani oli käydä Inton kanssa syyskuun aikana taippareissa, mutta suunnitelmat kaatuivat riistan puutteeseen. Damien kanssa ongelmia ei ole ilmennyt, mutta oikeista linnuista saatika jäljen päässä olevasta kanista en menisi sanomaan mitään. Toivottavasti loppusyksyn ja talven aikana päästään riistatreeneihin ja keväällä hyvillä mielin taippareihin. Olisi aikakin jo, hyi minua kun en ole aiemmin ryhdistäytynyt. Sen jälkeen seuraava etappi on varmaan BH, niin kuin sanon aina joka kevät, kesä ja syksy. Olisipa ahkera kotitonttu, joka treenaisi koiria päivät pitkät minun työskennellessä yritykseni parissa!
2
Wau, yrittäjä! Kerrokko meille lisää.. Jäi niin vahvasti kiinnostamaan..! 😉
Täällä on oltu samalla tavalla kipeänä, eikä yhtään helpota toi pennun mukaan tulo. Vielä kun pentu on melkoinen adhd-tapaus…. Mut joka vuotinen syysflunssa kuuluu asiaan, taudin taltutettua on mukava olla niin täynnä virtaa, että tuntuu siitä riittävän Jouluun saakka! 🙂
Oli muuten mukava seurata kuinka pääsit sotakoiraohjaajaksi. Itse olisin valinnut sen tien, ellen ammattini puolesta olisi mennyt lentoteknilliselle aliupseerikurssille..! Voi kun ois voinu käydä molemmat!!
Oi, kiva tavata uusia lukijoita ja vieläpä armeijan käyneitä sellaisia! Hieno homma!
Olen kyllä erittäin tyytyväinen, että pääsin Niinisaloon sotakoiraohjaajaksi. Asun Hattulassa ja aivan naapurissamme (siis oikeasti kävelymatkan päässä!) sijaitsee Parolan Panssariprikaati – ja suoraan sanottuna olisin ollut todella pettynyt, jos olisin täältä Parolasta käsin joutunut käymään parin tunnin ajomatkan päässä Niinisalossa jollain toisella osastolla. Parolasta tarjosivat minulle viime kesänä paikkaa kranaatinheitinkomppaniasta ja/tai ilmatorjunnasta, mutta onneksi hain vielä muutoksenhakulomakkeella Niinisaloon, jossa pyrin alusta alkaen sotakoira- tai sotilaspoliisipuolelle. Meidän saapumiserässä oli tosi hyvää porukkaa ja melkein harmitti, että olin vain 9 kuukautta, sillä sen porukan kanssa siellä olisi viihtynyt kyllä pidempäänkin – ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna. 😉 Mutta kyllä sitä toisinaan miettii, että hitto kun ei voi päästä uusintakierrokselle. 😉
Työskentelen nyt kuvitus- ja graafisen alan yrittäjänä. Pääasiassa. Sellaisena media-alan sekatyöläisenä, joka tekee vähän sitä sun tätä – mitä töitä nyt tarjotaankaan. Spämmään toki tännekkin heti lisäinfoa, kun saan yritystä edustavat nettisivut ihmisten ilmoille!
PS. En löytänytkään kotisivuiltasi tietoa mistään pennusta..! 😉