Uusi osoite vuoden alusta alkaen

nikirox_muuttaa

Nikirox.wordpress.com on vuoden alusta alkaen puremattaparas.fi! En osaa sanoa, lisääkö osoitteenmuutos taianomaisesti lisää tunteja viikkoihini ja siten myös kirjoittamiselle, mutta ainakin osoite on vuodenvaihteen jälkeen helpompi muistaa.

Tulen muistuttamaan osoitteen muutoksesta lähempänä ajankohtaa myös blogin Facebook -sivulla ja Instagramissa, joten vaikka unohtaisit lisätä uuden sivun kirjanmerkkeihisi ja kadottaisit meidät hetkellisesti, tulet näppärästi löytämään sosiaalisen median avulla tiesi takaisin Inton, Elnan ja Olmin seikkailujen pariin.

Olen itse aika innoissani tästä uudistuksesta. Aloitin bloggaamisen jo silloin, kun termiä bloggaaminen ei vielä ollut: kirjoitin kirjavan eläinperheeni kuulumisia rakentamilleni kotisivuille osoitteeseen nikirox.net, kunnes lopulta päädyin testaamaan erilaisia hiljattain julkaistuja, oikeita blogialustoja: ensimmäisenä livejournal.comia, sittemmin Vuodatusta ja silloista Blogspottia (nykyinen Blogger), päätyen lopulta tänne WordPressiin.

Yli 10 vuotta jatkunut säännöllisen epäsäännöllinen bloggaaminen pääsee nyt – jos ei tahtinsa, niin ainakin osoitteensa  puolesta – ansaitsemalleen tasolle.

Kiitos tästä kuuluu myös jokaiselle lukijalle ja kommenttinsa jättäneelle. Kiitos! Vaikka kirjoitankin ajatuksiani eräänlaisena terapiamuotona itselleni, on aina äärimmäisen ilahduttavaa ja lohduttavaa huomata myötäelämisen ja vertaistuen määrä; sekä törmätä erilaisissa tilaisuuksissa ihmisiin, jotka kysyvät, oletko sinä se Inton ja Elnan Jenna?” tai ”onko tuo SE Olmi?”

Hyvää joulunodotusta ja mielekkäitä hetkiä vuoden 2016 viimeisimpiin päiviin. Tehdään vuodesta 2017 mahtava seikkailu!

0

Prinsessa

Minun on oikeastaan jo pitkään pitänyt paljastaa eräs asia. Koen, että tälle hiljaiselolle on nyt tultava päätös, ja minun on tartuttava härkää sarvista. Olen yrittänyt tarttua näppäimistöön asian tiimoilta jo lukuisia kertoja, mutta en oikein tiedä miten muotoilisin asian.

Ihmiset, jotka eivät tunne minua kunnolla, pitävät minua hulluna kun kerron asiasta. He katsovat minua hiukan epäillen ja kysyvät sitten, ihanko totta?

Lähipiiri on tiennyt jo pitkään ja osaa suhtautua asiaan yhtä kevyesti, kuin kaikkiin muihinkin päähänpistoihini. Ystävänikin osaavat iloita asiasta kanssani ja jopa meillä vierailevat tuttavat ovat saaneet asiasta vihiä yksittäisten merkkien paljastaessa totuuden empimättä.

Nokkelimmat blogini lukijat huomasivat uutisen jo vuonna 2012, kun mainitsin siitä artikkelissa, joka käsitteli koirille ostamiani uusia vermeitä.

Osaatko jo arvata mistä on kyse? Tässä se nyt tulee. Oletko valmis?

Minun koirani on sammakkoprinsessa.

Ymmärsin sen ensimmäistä kertaa vuonna 2012, kun toin kotiin muhkean, 50 sentillä ostetun pehmosammakon. Pehmosammakko päätyi Elnan kokoelmiin pesukoneen kautta, mutta tuodessani sen kotiin huomasin, että Elnalla oli jo entuudestaan kaksi muutakin sammakkoa.

En vielä tuolloin ymmärtänyt asian vakavuutta, kunnes pikku hiljaa huomasin, että Elna suosi sammakkoja erityisen paljon. Kaikki sen lelut makasivat samassa korissa, milloin missäkin järjestyksessä, mutta mitä todennäköisimmin koira valitsi aina lelukorinsa monipuolisesta annista juuri sammakon.

Elnan ilo ja intohimo lelukorissa makaavia sammakkoja kohtaan oli sydämet sulattavaa katseltavaa. Silmät säihkyen se esitteli suurimpia aarteitaan, sammakoiksi selkeästi miellettäviä pehmolelujaan. Se oli suloista ja huvittavaa.

Luulen, että loppujen lopuksi Elnan intohimo sammakkoja kohtaan vahistui, kun se huomasi, miten innoissani minä aina olin, kun se nappasi koristaan sammakon. Aina kun minä ilahduin, se kantoi sammakkojaan ylpeänä ja otti ne sitten unikaveriksi omaan koppaansa.

Sen jälkeen kaikki tapahtui hyvin äkkiä ja kivuttomasti. Nähkääs…

sammakkoprinsessa_1305_960px

En oikein tiedä mitä sitten tapahtui. Enkä usko, että Elnakaan osaa selittää. Tilanne on nyt tämä. Tai oikeastaan… Yllä oleva kuva on otettu viime kesänä. Kuvasin tuolloin kahdeksan osaisen kuvasarjan nimeltä ”Elna ja kahdeksan sammakkoa.”

Minun oli tarkoitus julkaista kuvia ripotellen Facebookissa aina, kun olen surullinen, mutta loppujen lopuksi en ollut koskaan riittävän surullinen, kun avasin kuvatiedostot ja aloin katselemaan kuvia Elnasta ja sen kahdeksasta sammakosta. Voitko sinä olla surullinen, kun katsot tätä kuvaa ja koiran silmistä loistavaa rakkaudellista ylpeyttä?

sammakkoprinsessa_1299_960px

Sen takia kuvasarja ei koskaan päätynyt kokonaisuudessaan Facebookkiin. Ja kun kerroin, että tuntemattomat ihmiset kysyvät, olenko tosissani, viittaan siihen, että nykyisin minä todella metsästän sammakkoja kirpputoreilta.

Jos näen rompepäivillä, että jollakulla on valtava määrä pehmoleluja myytävänä, kysyn myyjältä oitis, löytyykö joukosta sammakkoja. Useinkaan sammakkoja ei löydy, jolloin myyjät alkavat esittelemään nalleja ja muita pehmoleluja, jolloin minä vastaan, että etsin ainoastaan sammakkoja. Luontaisesti tästä seuraa jatkokysymys miksi, jolloin joudun paljastamaan, että koirani rakastaa sammakoilla leikkimistä. Koirani keräilee sammakkoja. Ja siitä syystä vieraat ihmiset rypistävät otsaansa, katsovat minua arvioiden ja kysyvät sitten, ihanko totta?

sammakkoprinsessa_1307_960px

Eikä se, että joku keräilee sammakkoja, ole sen suurempi häpeä, kuin esimerkiksi kynsilakkojen tai My Little Ponyjen keräily. Kaikilla meillä on omat juttunsa, mitkä tekevät meistä ainutlaatuisia ja persoonallisia, ja juuri siksi niin rakastettavia. Ja jos minä saisin valita, saattaisi olla, että olisin paljon mielummin itsekin sammakkoprinsessa kuin media-assistentti.

sammakkoprinsessa_1282_960px

sammakkoprinsessa_1286_960px

sammakkoprinsessa_1256_960px

sammakkoprinsessa_1284_960px

Alunperin kuvasarjan viimeinen otos oli hieman erilainen, mutta korvaan sen nyt seuraavalla kuvalla jonka otin tammikuussa. Kävi nimittäin niin, että Elna sai joululahjaksi kolme mahtavaa sammakkoa, joiden kanssa se poseeraa alimmaisessa otoksessa.

sammakkoprinsessa_7612_960px

Nykyisin käytämme termiä Elna ja +8 sammakkoa, sillä en ole aivan varma onko niitä nyt 11 vai jopa hieman enemmän.

Kiitos Riikka, tiesit todella miten ihastuttaa sammakkoprinsessaa jouluna!

1

Jokin on muuttunut

intojaelna_helmikuu2015

Tiistai oli aurinkoinen päivä ja siitä erikoinen, että kun aamulla valmistelin töihin lähtöä, Elna ei alkanut läähättämään korvat luimussa, kuten se on tehnyt viime vuoden lopulta alkaen. Nyt se katseli lähtöäni tyynen rauhallisesti olohuoneen matolta ja sitten minä lähdin.

Kotoamme ei ole enää kuulunut mölinää ja möykkää, kun töiden jälkeen ajan pihaan, eikä uusia tuhoja ole syntynyt poissaollessani. Harkitsen jopa uusien verhojen ostamista.

Keväinen aurinko tekee ihmeitä. Kesästä muistuttava valo ja lämpö lisäävät selkeästi omaa energiatasoani ja koiratkin tuntuvat virittyvän oikealle taajuudelle.

Lenkitkin ovat nykyään jotenkin erilaisia kuin ennen. Vilkas ja rauhaton oravanmetsästäjä on sulanut olemattomiin kevätauringon myötä, ja yhtäkkiä Elnan ei tarvitsekkaan pyöriä alati kuin väkkärä, vaan se nauttii vierelläni kulkemisesta – välillä minuun vilkaisten ja sitten iloisia pomppuja tehden.

Loppujen lopuksi, ei näistä kavereista voi olla kuin kiitollinen.

Tästä on hyvä jatkaa.

koirat_helmikuu2015

3