Aurinkoenergialla käyvälle marraskuu Suomessa on ollut uuvuttava. Kävi juuri niin kuin pelkäsinkin: aamulla töihin lähtiessä on pilkkopimeää samoin kuin illalla kotiin saapuessa.
Olen huomannut, että tarmokas ulkoilu alakuloisesta ja väsyneestä olemuksesta huolimatta tulee tarpeeseen. Otsalamppu ja lämmin tihkusateen kestävä varustus on hyvä edellytys onnistuneelle arkiliikunnalle koirien kanssa. Marraskuun pimeydessä prioriteetiksi on muodostunut myös alleviivatun oleellisesti yöunet – niistä ei tingitä, vaan niihin panostetaan.
Onneksi kaiken pimeyden keskellä on viikonloppuja kuten tämä. Katsoin jo viikolla lauantain sääennusteen ja suhtauduin siihen varovaisen uteliaasti. Olisiko tässä mahdollisuutemme löytää pilkahdus auringonvalosta?
Niin siinä kävi, että lauantaiaamu valkeni auringonsäteiden siivilöityessä ikkunoista. Minä pakkasin reppuun eväät ja varustin itseni sekä koirani retkelle, jonka ainoa tavoite oli nauttia hetkestä: valosta, vapaapäivästä ja yhdessäolosta.
Mikä onni, että Best-In oli aiemmin viikolla lähettänyt koirille herkullisia terveisiä suoraan Kuopion tehtaalta: uutuutena valikoimiin tulleet possunpalat, sydänlastut ja nautakierteet sekä muut herkut saisivat myös nyrpeästi marraskuuhun suhtautuvan Olmin viihtymään pienellä päiväretkellä.
Retkemme määränpääksi valikoitui Hollolassa sijaitseva Pirunpesä. Jo parkkipaikalla kävi ilmi, että me emme olleet suinkaan ainoat, jotka olivat päättäneet lähteä nauttimaan viikonlopusta Tiirismaan ulkoilumaastoihin. Täyteen ahdetun parkkipaikan pysäköintikulttuuri oli äitynyt jo varsin luovaksi, mutta sen ruuhkaisesta olemuksesta huolimatta jätin autoni jonon jatkoksi. Emmeköhän vielä mekin mahtuisi ulkoilemaan 34 hehtaarin alueelle.
Alueella totta tosiaan kävi vilske. Minä ja innokkaat muskettisoturini vilahdimme heti tilaisuuden tullen syrjäisemmille pikkupoluille, jotka olivat kivikkoisuutensa ja juurakkoisuutensa vuoksi hidastempoisempia kävellä, mutta joiden äärellä saimme nauttia luonnon rauhasta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mitä lähemmäksi näyttävää Pirunpesää pääsimme, sen vilkkaammaksi maasto kävi. Lapsiperheet, seurueet, pariskunnat ja eläkeläiset olivat kaikki päättäneet varastoida aurinkoenergiaa Pirunpesän luonnonsuojelualueella. Ja niin olimme mekin. Tällaisina hetkinä sitä osaa olla kiitollinen koirista, joista jokainen suhtautuu ympäristöönsä avoimesti ja iloisesti.
Nuotiopaikalta leijaili niin hyvä tuoksu, että koirat olisivat mielellään tehneet tarkempaa tuttavuutta sen kanssa. Minä kannustin koiria vielä etenemään kanssani: mennään etsimään meille jokin hyvä ja rauhallinen eväspaikka.
Vilinän ulkopuolelta, hiukan syrjemmästä Pirunpesän tuntumasta löysimme pienen aurinkoisen kalliokumpareen, jota päällysti mattomaisen pehmeä kerros palleroporonjäkälää. Mikä täydellinen paikka ajatusten tuulettamiseen.
Kaivoin repusta monitoimitaluttimen, jota pidän usein tällaisilla reissuilla mukanani. Kiinnitin koirien hihnat monitoimitaluttimeen ja monitoimitaluttimen puuhun. Sitten oli eväiden aika.
Eväitä joka makuun
Ilmeni, että koirille evästaukoa varten varatut Best-In Härkäpuikot olivat oivallinen valinta. Näiden herkkujen äärellä koirilla meni hetki jos toinenkin ja minä sain uppoutua omiin ajatuksiini omista eväistä nauttien.
Härkäpuikkojen lisäksi Best-In tarjoaa perusmarkettien valikoimiin muitakin oivallisia retkieväitä. Esimerkiksi uutuutena tulleet nautakierteet tarjoavat nekin hyvän puuhasteluhetken vaikkapa tauottamaan päivää ulkoilusta nauttien.
Pienempiäkin herkkuja löytyy: omien koirieni suosikkeihin kuuluu kotimaisesta kanasta valmistetut rapeat kanansydämet, joissa on paljon proteiinia.
Minä painuin omiin ajatuksiini koirien rouskutellessa retkieväitään. Olen ehdottomasti ihminen, joka tarvitsee luontoa ympärilleen.
Teen päivätyötä tietokoneella istuen ja myös blogiharrastukseni pitää minut toisinaan tiivistikkin näytön äärellä. Vaikka työskentelenkin kaikenlaisten graafisten ja visuaalisten ratkaisujen äärellä, en ole koskaan nähnyt mitään kauniimpaa, kuin luonnon omat värit, tekstuurit, materiaalit ja yhdistelmät.
Siinä harmoniassa silmä ja mieli lepää – puhumattakaan siitä tilan tunteesta, joka luonnon äärellä on huolimatta siitä, tekeekö havaintonsa kiviluolasta vai keskeltä risukkoisinta sysimetsää. Luonnollisuus on ratkaisu, jota suosin mielelläni kaikissa valinnoissani.
Ehkäpä juuri luonnon ja luonnon materiaalien ansiosta asun yhä Suomessa ja kestän sen pitkiäkin kaamosaikoja. Täällä metsässä voi käydä juuri silloin, kun auringon on luvattu näyttäytyvän.
Auringosta voi nauttia juuri sillä mättäällä, joka sattuu oikeaan aikaan eteen – ja juuri sellaiset hetket voi kruunata tarjoamalla koirille kotimaisia ja turvallisia herkkuja. Lisäaineettomia ja luonnollisia makupaloja suoraan Kuopiosta.
17
