Koiran terveys ja hyvinvointi

Koiranomistajan kipeitä hetkiä

/ Jenna / Koiran terveys ja hyvinvointi / Jätä kommentti

Olen koko menneen viikon herännyt joka yö kello 2:30 tai 4:20 ja valvonut sitten tunnin tai pari saamatta unen päästä kiinni. Juuri niihin aikoihin Into herää unestaan yskien, vaihtaa sitten asentoa tai siirtyy toiseen huoneeseen. Yskäisee vielä mennessään.

Sen terveydentilassa ilmenneet muutokset ovat saaneet minut varpailleni. En halua, että koira joutuu kärsimään hetkeäkään. Ymmärrän, että kyseessä on laji, joka ei herkästi näytä kipua tai epämukavaa oloaan, joten tarkkailen lemmikkini antamia signaaleja kriittisesti.

Kuulun siihen ihmisjoukkoon, jonka mielestä vanha ja sairas koira tulee armahtaa vielä, kun sen elämä pääsääntöisesti on iloista ja huoletonta. Ei vasta silloin, kun elämänilo on jo täysin sammunut sen silmistä, eikä eläin pääse enää kivuiltaan liikkeelle tai toimi kuten sen olisi luonnollista.

Siksi olen tarkkaillut Intoa herkeämättä. Näytti siltä, että se viljeli pieniä vihjeitä yhä enemmän. Ensiksi pöhähdykset lenkille lähtiessä, sitten tavanomaista runsaampi juominen.

Tarkkailin iltaisin sen hengitystiheyttä. Heräsin öisin jokaiseen rapsahdukseen, vanhan koiran kuorsaukseen ja jokaiseen kertaan, kun koira vain käänsi kylkeään. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen jokainen keuhkopotilaan antama vihje iskeytyi tajuntaani kuin puukon isku.

Lopulta varasin perjantaille eläinlääkäriajan. Halusin, että sen keuhkot kuvattaisiin vielä kerran haikean ja surumielisen päätökseni tueksi.

Kohtalon hetki

Rintaani viilsi, kun koko viikon kestänyt piina oli huipentumassa. En yhtään ihmettele fyysisenä ilmenneitä stressin oireita: tuntuu, että olen vain juuri ja juuri kiivennyt Elnan kuoleman aiheuttaman kuilun reunalle vain huomatakseni, että perillä ei olekaan vakaata maata vaan uusi kraatteri.

Tärkeitä ajanjaksoja edustaneiden ja edustavien koirien poismeno on saanut minut miettimään ylipäätään erilaisten ajanjaksojen rajallisuutta ja sitä, miten rajallista loppujen lopuksi kaikki tässä elämässä on.

Autoin eläinlääkäriä ja – hoitajaa asettelemaan koiran kuvauspöydälle sellaisiin asentoihin, joista keuhkojen tila todentuisi parhaiten. Minua pelotti, sillä en ollenkaan osannut aavistaa, miten pahalta tilanne röntgenkuvissa näyttäisi.

Sain nähdä uudet röntgenkuvat samaan aikaan, kun eläinlääkäri alkoi tulkitsemaan kuvia. Näytti siltä, että keuhkoissa havaittavissa oleva muutos oli pysynyt ennallaan, eikä se ollut viikkojen aikana kehittynyt mihinkään suuntaan. Ei mihinkään suuntaan.

Eläinlääkäri totesi, että kuvissa näkyvä alue on erikoinen, mutta hän myös totesi, että koiran eloisan ja tyytyväisen olemuksen huomioon ottaen hän ei näkisi estettä sille, etteikö Intolla olisi edessään jälleen yksi mainio viikonloppu. Inton eloisa olemus ei mennyt ohi yhdeltäkään klinikan työntekijältä tai asiakkaalta (edes huskyltä ja sen vastasyntyneiltä pennuilta), sillä Inton malttamaton musisointi, ujellus ja pysäyttämätön kiljuminen täyttivät pienen kivijalkaklinikan tilat melkein samalla hetkellä, kun astuimme ulko-ovesta sisälle.

En ollut uskoa hyviä uutisia, jotka otin suurella kiitollisuudella vastaan. Oli huojentavaa kuulla iloiset uutiset sellaisen viikon jälkeen, kun on käytännössä tehnyt kivuliasta luopumistyötä jo päivien ja lukuisten öiden ajan.

Palasimme eläinlääkärin kanssa keskusteluissamme vielä tekemiini havaintoihin ja totesimme, että kyseessä on psykologinen juttu. Kun jotain asiaa alkaa oikein kunnolla pohtimaan, huomaa, että siihen viittaavia merkkejä on kaikkialla. Olen ollut univelkainen, väsynyt ja neuroottinen, mutta jatkossa yritän ottaa hyvistä ajoista kaiken irti. Luottaa siihen, että elämä kantaa – vaikka kaikki onkin rajallista.

43

Tämä vuosi ei tunnu reilulta

/ Jenna / Koiran terveys ja hyvinvointi / 15 kommenttia

Yö oli levoton. Vanha noutajaherra Into heräsi puolen yön jälkeen, vaelteli ja puhisi. Se ei tuntunut löytävän hyvää asentoa, jossa se voisi jatkaa tavanomaisesti sikeitä uniaan ja niinpä sen kynsien rapina kantautui ympäri asuntoa siivittäen ajatusteni kulkua.

Sen varjolla, että olin maanantaina kuullut Inton siskon keuhkoista löytyneistä kasvaimista (jotka johtivat koiran lopetukseen) en enää itsekään saanut nukutuksi. Pyörin koko yön levottomana sängyssä ja päätin toimittaa Inton tutkittavaksi ennen viikonloppua – vaimea köhiminen ja puuskuttelu oli alkanut reilua viikko aiemmin. En enää tiennyt, kuvittelinko sen lisääntyneen koiran siskoa koskeneiden suru-uutisten myötä – vai oliko se toden totta lisääntynyt.

Inton oirehdinta ei vaikuttanut hälyttävältä tai varsinaisen akuutilta. Se oli kuitenkin jo sen verran häiritsevää, että varasin sille tutkimus- ja kuvausajan huonosti nukutun yön jälkeiselle iltapäivälle, jotta ikävät mahdollisuudet saataisiin heti suljettua pois sen terveydentilasta ja omasta, herkästä mielestäni.

Autoin eläinklinikalla röntgenkuvien ottamisessa. Hoitotoimenpiteisiin tottunut koira makasi hienosti aloillaan niin, että kuvat keuhkoista saatiin otettua sen hereillä ollessa. Perustarkastuksessa mitään erikoista ei ollut ilmennyt: sydän ja hengitys kuulosti normaalilta, lämpö oli normaali ja nielu sekä henkitorvi oli tunnusteltaessa normaali.

Itse kuvaustoimenpiteiden jälkeen siirryimme takaisin eläinlääkärin huoneeseen ja jäimme koiran kanssa kahden odottamaan, mitä eläinlääkäri sanoisi nähtyään kuvat.

Uutiset eivät olleet hyvät. Röntgenkuvissa näkyi, että keuhkot eivät olleet normaalit. Muuten siistien keuhkojen sisällä näkyi alue, joka ilman TT-kuvauksia määriteltiin joko keuhkokasvaimeksi tai keuhkolohkon torsioksi eli kiertymäksi.

Syvä hiljaisuus

Keskustelimme lääkärin kanssa pitkään. Kyselin keuhkojen toiminnasta, kasvaimista ja siitä, miten kiertymä toimii, mutta mikään kysymyksistä tai niille annetuista vastauksista ei muuttanut tilannetta. Vastausten ja uusien kysymysten välissä oli pitkiä, syviä hiljaisia hetkiä, kun yritin ymmärtää. Relevantteja vaihtoehtoja 10-vuotiaan koiran pelastamiseksi ei ilmennyt. Kuvista oli paljastunut lopun alku.

Sisäinen tyhjyys valtasi mieleni ennen kuin kyyneleet tulivat. Olimme kuitenkin eläinlääkärin kanssa samaa mieltä siitä, että juuri nyt Into oli hyväkuntoinen ja hyväntuulinen ja se saisi lähteä ulko-ovesta kanssani omin jaloin. Saattohoitoon oli kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. Juuri nyt koira pystyi nauttimaan elämästään, mutta tilanne voisi muuttua äkistikin tuntien, päivien, viikkojen tai kuukausien aikana. Silloin aikaa jahkailulle ei olisi. Päätös hyvästeistä olisi tehtävä pienimmästäkin vihjeestä empimättä, koska aikaa pelatessa koiran kohtaloksi voisi koitua ahdistava ja painajaismainen tukehtumiskuolema.

On hirveää joutua ajattelemaan konkreettisesti niitä vaihtoehtoja, jotka tulevat koitumaan oman koiran kohtaloksi. Minua pelottaa uusi, nyt entistä konkreettisempi vastuuni koiranomistajana siitä, että en anna ajan kulua liian pitkälle.

Osaanko toimia niin, että rakkaani ei joudu kärsimään? Toisinaan Into yskähtää niin, kuin sillä olisi karva tai roska kurkussaan ja toivonkin, ettei tilanteen tarvitse mennä koskaan sen pidemmälle. Ensi yö kertoo paljon, toivon koko sydämestäni, että Into saa ensi yönä nukuttua (minä varmaan en). Se on ansainnut pelkkää hyvää, onhan se sentään maailman rakkain sirkuskarhu.

Ajan rajallisuudesta puheenollen…

Edesmenneelle Elnalle suoritettu ruumiinavaus ei antanut vastauksia. Toivoin, että se olisi sen arvoista, antaisi minulle vastauksia ja kertoisi, että tein riittävästi viimeiseen saakka. Vaan lausunnon yksiselitteinen rivi kertoi, ettei ruumiista löytynyt käytösoireita selittäviä spesifisejä muutoksia. Ruumis oli käytännössä jokaista yksityiskohtaansa myöten hyväkuntoinen, mutta ”aivojen sähköisiä tai aivokemiallisia toiminnan häiriöitä ei voida todentaa kuoleman jälkeen.”

Mitä nyt?

Elämä jatkuu yhdessä 10-vuotiaan Inton ja laumaan kuuluvien nuorempien whippetpoikien kanssa tavalliseen tapaan omilla raiteillaan.

Inton voinnin suhteen olen valpas, mutta yritän olla huolehtimatta liikaa: Into on ansainnut huolettoman ja onnellisen emännän jokaiseen hetkeensä, jonka se itsekin voi olla huoleton ja onnellinen. Kaiken kaikkiaan meillä on onnellisesti toisemme juuri nyt ja se on ainoa asia, joka tässä hetkessä merkitsee.

59

Eläimellistä terveyttä koko koirakolle & ARVONTA

/ Jenna / Koiran terveys ja hyvinvointi, Ravinto ja ruokinta / 52 kommenttia
Yhteistyössä Effe Balance

Jatketaan reissutunnelmista piakkoin! Haluan tähän väliin kertoa teille tuotteista, joista voi olla paljonkin hyötyä syys-säiden ja märkien ulkoilukelien tehdessä tuloaan.

Törmäsin nimittäin eläinkaupassa kierrellessäni öljypulloon, joka herätti mielenkiintoni pakkauskokonsa puolesta. Näin useamman koiran omistajana tuote, jota oli saatavilla paitsi perinteisissä pienpakkauksissa, myös hieman isommalle koiralaumalle ihanteellisesti sopivissa 500 ml ja 1000 ml pakkauksissa sai täyden huomioni, joten puteli päätyi tarkempaan syyniin.

Päädyin tutkimaan Effektri Dog -öljyvalmistetta tarkemmin ja huomasin, että tuote on vähintäänkin mielenkiintoinen. Kalaöljyn omega kolmosta, extra -neitsytoliiviöljyn polyfenoleja ja D-vitamiinia sisältävä valmiste on täynnä arvokkaita rasvahappoja, joita koiran on vaikea saada riittävästi tavanomaisen ruokavalion puitteissa. Kyllä, myös siinä tapauksessa, vaikka koiran ruokavalioon kuuluisikin näennäisesti laadukas lohinappula.

Faktat pöytään Balance Kit -testillä

Valmisteen tuotesuunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota tuotteen imeytymiseen vaikuttaviin seikkoihin. Kyse on siitä, että elimistö ei ainoastaan saa tärkeitä rasvahappoja – vaan pystyy myös hyödyntämään niitä.

Väittämä ei perustu mututuntumaan, vaan Effektri -tuotteiden jälleenmyyjältä voi tiedustella yksinkertaista Balance Kit -kuivaveritestiä. Testin avulla voi selvittää koiran elimistössä vallitsevan rasvahappotasapainon tilan. Se kertoo, onko koiran ruokavalio sellaisenaan tulehdusta edistävä vai sitä ehkäisevä, joten halutessaan tuotteen käyttöönottoon voi lisätä mielenkiintoista dataa lähtötilanteesta.

Monet koirien terveysongelmat, kuten kuiva iho, kutina tai ongelmat tassuissa voivat johtua elimistön väärästä rasvahapposuhteesta. Siis aivan, kuten meillä ihmisilläkin! Juuri tähän seikkaan on mahdollista vaikuttaa korjaamalla omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhdetta, mikä vaikuttaa suoraan koiran uusiutuvaan solurakenteeseen ehkäisten matala-asteista tulehdusta. Usein erilaiset ”jäävuoren huippuina” koiran olemuksessa näkyvät terveyshaasteet kertovatkin juuri elimistössä jylläävästä matala-asteisesta tulehduksesta. Matala-asteinen tulehdus on usein huomaamaton, mutta rasittaa elimistöä pikkuhiljaa ajan kuluessa ja madaltaa siten koiran vastustuskykyä altistaen erilaisille vaivoille.

Sain blogiyhteistyön merkeissä koirilleni paitsi öljyt, myös kuivaveritestit. Kävin teettämässä testit paikallisella eläinlääkäriasemalla, jossa toimenpide oli helppo ja nopea tehdä. Koe-eläimiksi valikoituneet Into ja Alpi tuskin huomasivatkaan verikokeen ottoa, joten testi itsessään ei aiheuttanut vaivaa rutiinitarkastuksen yhteydessä. Kaiken kukkuraksi sain tuotteet myös yhdelle blogini lukijoista!

Jotta säännöllisen öljynkäytön mahdolliset mitattavissa olevat hyödyt käyvät ilmi, käyn teettämässä tulevaisuudessa uudet testit, joista tulen raportoimaan myöhemmin. Aihe on erityisen mielenkiintoinen, koska erilaisten valmisteiden hyödyistä tunnutaan alati kiisteltävän. Käytännössä näkyvät terveyshyödyt ja niiden rinnalla teetetyt testit puhuvat kuitenkin puolestaan.

Koska Intolla, Olmilla ja Alpilla ei ennen öljyn käyttöä ilmennyt erityisiä terveysongelmia, voi olla, että en tule todistamaan merkittäviä silmin havaittavissa olevia muutoksia. Mutta toistaiseksi olen kuitenkin päässyt nauttimaan siitä, että Inton syvän punertava turkki ei ole enää selkäosastaan kuivakka ja karhea, vaan taipuisa ja elinvoimainen. Yllättäen myös sen vanhoja niveliä vaivannut lievä ylipaino on viimein saatu kuriin (vastaavia kokemuksia öljyn käyttäjillä on muuten useampia!), joten olen jopa suunnitellut vanhan herran toimittamista näyttelyihin sen terveen olemuksen kunniaksi.

Vaikka ”kovan onnen Olmiksi” tituleeratulle lemmikilleni en kuivaveritestiä teettänytkään, olen ottanut öljyn yhtä lailla osaksi myös sen päivittäistä ruokavaliota. Koen, että aktiivista elämää kanssani viettävien koirien terveydentilan edesauttaminen ruokavalion ja sopivan rasvahappotasapainon avulla on sen arvoista ja tulee myöhemmin vastaan säästöinä.

Hyvät asiat ovat vielä parempia jaettuina

Sen lisäksi, että Omega -valmistetta nauttivat paitsi koirani, myös minä innostuin tarttumaan blogiyhteistyön myötä ihmisille tarkoitettuun vastaavaan valmisteeseen. Tein yhtä lailla kuivaveritestin ennen kokeiluni aloittamista ja nyt Balanstri -nimistä valmistetta on mennyt painoni mukainen annostus päivittäin päivän tärkeimmän aterian osana. Tuntuu siltä, että koiranomistajat unohtavat oman terveytensä pohtiessaan koirien ravintoasioita, ja siksipä päätin, että tarvitsen öljyvalmisteen myös itselleni, jotta jaksan uusissa seikkailuissa siinä missä koiranikin!

Arvon blogini lukijoiden kesken koirien 1000 ml Effektri Dog -öljyn lisäksi myös ihmisille tarkoitetun omega -valmisteen Balanstrin, koska tämän kombon avulla koko koirakko on mahdollista loihtia teräänsä! Miltä kuulostaa? Tällä kertaa iloa syksylle jaetaan 22.9.2018, joten jos haluat olla mukana, jätä blogiini kommentti ennen sitä!

Kerro, miksi juuri sinä haluaisit tai tarvitsisit tuotteet itsellesi ja koirallesi. Kerro myös, mikäli haluaisit saada palkintosi oheen myös kuivaveritestit, joiden avulla näet, päästäänkö tuloksiin ihan konkreettisesti vai onko keholla jokin ongelma solurakenteen uusiutumisen tiellä.

Valitsen perustelut kommenttiboksiin jättäneiden joukosta voittajan, joten muistathan kirjoittaa kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi tai Instagram -tunnuksesi, jonka kautta saan sinuun yhteyden mikäli voitto osuu kohdallesi.

Jos haluat lukea lisää Effektri Dog -tuotteen terveyshyödyistä, se onnistuu tämän linkin takaa. Itseäni tuotteen hyödyissä puhutteli etenkin se, että tuotteen sisältämä DHA tukee koiran muistia ja oppimiskykyä, kun taas pienten rasvaisten kalojen öljy luo joustavuutta niveliin, jänteisiin ja lihaksiin.

Ihmisille suunnatun vastaavan öljyvalmisteen, Balanstrin terveyshyödyistä voit lukea lisää tämän linkin takaa. Syy sille, että lähdin itsekin nauttimaan omega-3 -valmistetta hyvin imeytyvässä muodossa piilee siinä, että halusin tehostaa omaa jaksamistani arjessa. Kaikki keinot ovat sallittuja, kun arkeen kuuluu melko vaativa ja hektinen päivätyö ja kolme koiraa, jotka nekään eivät aina päästä helpolla.

Mikäli haluat lukea lisää siitä, miten noin muuten ruokin koiriani ja miten tilanteeseen on päädytty, voit lukea toukokuussa julkaisemani koiran ruokinta -aiheisen jutun. Jutussa kerron, kuinka koirieni ruokakupeista löytyy hieman boheemilla otteella milloin mitäkin: kauden herkkuja, nappuloita, kotiruokaa ja kaikkea siltä väliltä.

59