Koiramessut 2017

Yhteistyö / Suomen Kennelliitto

Koiramessut 2017 on saatu päätökseensä. Olin paikalla kaikkina kolmena päivänä pääsääntöisesti muualla, kun kehien läheisyydessä. Oletin, että ehtisin näkemään enemmän minua tänä vuonna kiinnostaneita rotuja, mutta kun minulla viimein olisi ollut aikaa istua kehien laidalle, koko tapahtuma olikin ohi!

Enpä olisi äkkiä arvannut, että kolmessa päivässä ei ehdi näkemään ja tekemään kaikkea, mitä haluaa. Ei kuitenkaan mennä siihen, mikä jäi näkemättä, sillä kaiken kaikkiaan koen viikonlopun onnistuneeksi ja olen onnellinen niistä seikoista, joiden ääreen ehdin pysähtymään.

Tiesitkö muuten, että Koiramessut lienee Suomen suurimpia messutapahtumia, joka kokoaa Messukeskukseen yhtä kattavasti saman henkisiä ihmisiä? Ainakaan minulle ei äkkiseltään tule mieleen mitään muuta tapahtumaa, jossa Messukeskuksen kaikki hallit olisi täytetty täysin samalla teemalla.

Kaiken kaikkiaan kolme messuilla vietettyä päivää avasi minulle ennen kaikkea sitä, miten suuresta kokonaisuudesta onkaan kyse. Halli toisensa perään toinen toistaan mielenkiintoisempia koiria, ihmisiä, tuotteita ja tapahtumia. Huhhuh! Ei ihme, että sain sunnuntaina kuulla näyttäväni vähän väsyneeltä.

Perjantaina tarkoituksenani oli ehtiä luennoille, sillä etenkin luennot koiran kognitiosta, tunteista ja stressistä olisivat olleet mielenkiintoista kuunneltavaa. Sen sijaan koko aamupäivä menikin päähallin ja koko tapahtuman kattauksen läpikäyntiin ja hahmottamiseen, sekä tuotetärppien bongailuihin ja ihmisten kanssa käytyihin mielenkiintoisiin keskusteluihin. Yksi ilahduttavimmista tuotetärpeistä oli muuten kuvassa yllä näkyvä navy -sininen Back On Track -loimi, joka on tullut markkinoille vasta loppuvuoden aikana.

Puolen päivän jälkeen siirryin ihailemaan taitavia junior handlereita, joista yksi oli Siiri, joka oli toivonut Alpia mukaansa kehään. Niinpä aamulla Helsinkiin lähtiessäni nappasin mukaan myös kultakarvan, joka myöhemmin illalla lähti Siirin kanssa junalla takaisin kotiin.

Lauantain olin miltei kokonaan pyhittänyt osastojen tarkempaan läpikäyntiin ja shoppailuun. Etsin parhaimmat puruluutarjoukset ja ostin Alpin esittämistä varten kauniin vaalean namipussin vyötäröhihnalla, vaikka tokkopa se innostaa minua yhtään enempää kehään, kun on tarve. (Onneksi meillä on whippetperheessä ihmisiä, jotka ovat hyviä ja intohimoisia handlereita!)

Lisäksi ostin tuliaisia Valmiiseen pöytään -blogin isäntäväelle, sillä he mahdollistivat tapahtumaan osallistumiseni majoittamalla minut kahdeksi yöksi kotiinsa Helsinkiin. Lauantaina lepuutin silmiäni myös paimennusnäytöksessä.

Sunnuntai oli päivä, jonka olin etukäteen varannut kokonaan kehien seuraamiselle, erikoisten rotujen bongailulle ja jokaisen näyttelyhallin tarkkaan syynäämiseen, mutta suunnitelmani muuttuivat lennosta, kun sain kutsun backstagelle katsomaan lampaita!

Maailmassa on erityisesti kolme eläinlajia, joiden tapaamisesta en koskaan kieltäydy. Ne ovat koira, kani ja lammas. Olen kyllä äärimmäisen eläinrakas ja nautin myös hevostalleilla vietetystä ajasta, mutta kolme edellä mainittua ovat sellaisia eläimiä, joiden kanssa koen erityistä sielujen sympatiaa.

Sinne minä sitten unohduin lampaiden kanssa. Tapasin myös pörröisen Raja -pennun, josta tulee isona tilansa tärkeä työläinen, sillä sen työtehtäviin lukeutuu vahtia nelijalkaisia perheenjäseniään petoeläimiltä.

Kun lampaat oli silitelty ja sankarikoiratkin nähty, palasin takaisin yhä vain hiljenevään päähalliin, jonka käytävät eivät enää täyttyneet ihmiskuhinasta ja sen keskeltä tietään kojuille etsivistä shoppailijoista ja kehille rientävistä koirakoista.

Ja niin Helsingin Messukeskus kävi yhä vain hiljaisemmaksi ja kolme päivää pystyssä olleiden kojujen ja kehien purkaminen saattoi pikku hiljaa alkaa.

Myös blogin puolella jatkuu nyt tavanomaisempi postaustahti ja arkisemmat puuhat, kun koko koirakansan juhla on tältä vuodelta ohi. Seuraavat Koiramessut järjestetään taas 15.-16.12.2018, parempi pistää kalenteriin ajoissa!

Kävitkö sinä Helsingin Messukeskuksessa viime viikonloppuna? Ehditkö kenties kuuntelemaan luennot, joilta minä myöhästyin ja minkälaisia fiiliksiä tapahtuma herätti?

Lue Koiramessut -sarjan neljä aiempaa postausta:

Kolme hyvää syytä lähteä joulukuussa Messariin
Koiramessutärppi #1: koiran hankintaa suunnittelevalle
Koiramessutärppi #2: kun kaksi on yksi – saumatonta yhteistyötä paimennusnäytöksessä
Koiramessutärppi #3: Koiramessut x 30

6

4 kommenttia artikkeliin ”Koiramessut 2017

  1. Minä kävin siellä, vähän samoissa tunnelmissa kuin sinä 😊. Kaikkea piti ehtiä katsomaan ja kuuntelemaan, mutta erinäisten syiden vuoksi en päässytkään sinne ennen kuin sunnuntaina – jolloin olinkin sitten siellä agilitykerhon töissä näyttelyä purkamassa. Kolmisen tuntia ehdin siellä kierrellä ennen oman vuoron alkua, se menikin suunnilleen kaikki noille omille whippeteille tavaroita katsellessa.

    • Hauska kuulla! Minäkin olen aiempina vuosina ollut paikalla töissä. Toivottavasti whippeteille tuli tehtyä hyviä löytöjä! 🙂

  2. Oi! Sullon minun mussukka kuvattuna. Juuso on minun sankarikoira. Aivan mielettömän ihana kuva. 🙂

Vastaa